Kelloveneet ja Kellokoski, lue tästä lisää Suomen ensimmäisen alumiiniveneen historiasta...

Tiedätkö Kelloveneet?

60 vuotta sitten Kellokoskella tehtiin Suomen veneenrakentamisen historiaa. Syksyn 1955 Teknisillä Messuilla oli esillä ensimmänen maassamme alumiinista valmistettu vene, mallinimeltään Kello 1. Se herätti paljon huomiota ja lehdet kirjoittivat uuden aikakauden koittaneen suomalaisen veneenrakentamisen historiassa.

Veneitten valmistaminen oli Per-Håkan Carlanderin idea. Hän oli käynyt tutustumassa alumiiniveitten valmistamiseen mm. Norjassa. Kaksi ensimmäistä mallia, Kello 1 ja Kello 2 olivat Kellokosken Tehdas Oy:n – Mariefors Bruk Ab::n omaa suunnittelua. Veneet tehtiin hitsaamalla, kuten kaikki myöhemmätkin mallit ja ne tehtiin uppoamattomiksi. Kaikkiaan malleja oli 12.  Fiskars Oy osti tehdaslaitokset Carlanderin suvulta joulukuussa 1962, mutta jatkoi vielä Kelloveneitten valmistusta Kellokoskella.  1970-luvunlopulla Fiskars siirsi veneitten valmistuksen Ähtärin Inhaan.  Viimeinen malli oli Kello 12, jossa oli ”katkaistu” keula.  Ähtärissä valmistettujen veneitten nimeksi tuli Buster, ja ensimmäset Busterit 1977  tulivat tunnetuiksi juuri keulamallistaan.

Merkittävä osa Kellovenetuotannosta meni vientiin. Ensimmäisten viiden vuoden aikana tehtiin noin 8000 venettä ja niitä vietiin 18 eri maahan. Kello 4 Camper veneen mallit Nigeria ja Barracuda   kiinnostivat Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, koska sikäläisessä ilmastossa vaivaavat lahottajat ja ”ötökät” eivät mahtaneet mitää alumiinille.

Purjevene Sinisiipi, jota valmistettiin 29 kpl, oli erikoisuus. Se oli alunperin suunniteltu vaneriveneeksi, mutta Kellokosken Tehdas neuvotteli oikeuden sen valmistamiseksi alumiinista. Malli hyväksyttiin Suomen Purjehdusliiton viralliseksi kilpaveneeksi.

Marianne-venettä tehtiin vain yksi v.1956 ja se on tiettävästi edelleen käytössä Rautavaaralla. Se on ainoa malli, jossa oli kaksinkertainen alumiinipohja. Nimensä vene sai Per-Håkanin vaimon, Mariannen, mukaan.

Venehitsareita oli useita.  Saumojen pitävyys tarkastettiin painamalla valmis runko erityiseen altaaseen. Jokaisen veneen keulaan stanssattiin hitsaajan tunnus, jotta myöhemmin, jos ongelmia ilmaantuu, voitaisiin tunnistaa, kuka työn oli tehnyt. Syksyllä 2013 Kotiseutuyhdistys Me Kellokoskelaiset ry (MeKe) yhdessä Tuusulan museon kanssa haastatteli vielä elossa olevat ja ”kiinni saadut” veneenvalmistuksessa mukana olleet.

MeKen ”Kellovenekausi” alkoi, kun keväällä 2012 saatiin murskaamohihnalta pelastettua  huonokuntoinen Kello 2. Se kunnostettiin käyttökuntoon ja oli näytteillä samana kesänä Kaunisnummen kotimuseolla pidetyssä Kellokosken tehtaan historiaa ja tuotteita esittelevässä näyttelyssä. Kipinä oli syttynyt ja seuraavana vuonna alettiin kerätä kaikkea tietoa Kelloveneistä.  Kellovenerekisteriin alettiin kerätä tietoa Kelloveneitten omistajista ja tällä hetkellä rekisterissä on yli 70 jäsentä. Mikäli omistat tai tiedät Kelloveneen, lähetä sähköpostia: mekellokoskelaiset.ry@gmail.com.

Kesällä 2013 järjestettiin patoaltaalla, jossa aikanaan veneet koeajettiin, ensimmäsen kerran Kelloveneregatta.  Maailmanhistorian kolmas Kelloveneregatta järjestettiin Männistössä ja patoaltaalla 22.8.2015. Padon voimalaitoksen ikkunaan koottiin vuonna 2015 kesän ajaksi ”Kellovene 60-vuotta Juhlanäyttely”.

Ruukin viimeisen patruunan tytär, Gunilla Carlander-Reuterfelt on tehnyt Kelloveneistä ja niiden valmistamisesta kertovan kirjan: ”Suomen ensimmäiset alumiiniveneet, Kellokosken Kello-veneet”.  Hän on myös antanut MeKen käyttöön isänsä filmaamia elokuvia, jotka kertovat veneitten valmistuksesta ja esittelyistä.

Tietoa Kelloveneistä löytyy yhdistyksen internetsivujen lisäksi myös Facebook- ryhmästä nimeltä Kelloveneet Kellokoskelta.

MeKe on hankkinut myytäväksi Kellokoskeen liittyvää kirjallisuutta, mm. em. Kellovenekirjaa. Niiden tilausohjeet ja hinnat löytyvät myös yhdistyksemme internetsivuilta.

Teksti: Hannu Helasvuo

Kuvat: Matti Porre (Kelloveneregatta 2014 Kellokoskella)