Kellokoski sisällissodan aikana

Suomen sisällissodan syyt ja vaikutukset ovat olleet vahvasti esillä viime aikoina. Myös Kellokoskella sisällissota kosketti kyläläisiämme. Tässä Hannu Helasvuon kertomaa siitä, millaista elämä oli kylällämme näinä raskaina vuosina.

Kellokoskella oma linjansa

…

Sisällissodan aikaan 1918 Kellokoskeltakin lähti miehiä molempiin joukkoihin; olihan Mäntsälä pääosin valkoisilla ja Järvenpää punaisilla. Kellokoskella perustettiin punaisten Järjestyskomitea, mutta se teki päätöksen, että väkivaltaa ei käytetä.
Tämä selviää komitean jäsenen Mooses Luoteen muistiinpanoista (lähde: Erkki Honkanen, ”Mooses Luode, työmies, maamies, kynämies”). Vaikka tehtaan toiminta oli pysäytetty, komitea valvoi järjestystä kylällä ja piti huolta, ettei kukaan päässyt rikkomaan tehtaan koneita.

Miksi Kellokoskella oli näin? Siihen ilmeisesti oli kaksi syytä:
– Kellokoskella ei ollut enää torppariongelmaa, sillä Senaatin vuonna 1906 säätämä laki, ”Lex Kellokoski”, oikeutti torpparit lunastamaan maansa itselleen. Näin syntyi Tuusulan pohjoisosaan Kellokosken kartanon maille 137 itsenäistä palstatilaa.

– Patruunajohtoinen Kellokosken Ruukki paitsi antoi työtä, mutta piti myös kokonaisvaltaisesti huolta työntekijöistään ja heidän perheistään.

Kellokoskella ei siis ollut tarvetta suuriin muutoksiin ja Järjestyskomiteassa oli Mooses Luoteen kaltaisia ”rauhanmiehiä”.

Helmikuun loppupuolella Järvenpäästä tulleet punaiset lakkauttivat Järjestyskomitean, mutta Kellokoski säästyi aseellisilta yhteenotoilta. Sodan päätyttyä Mooses Luode sen sijaan joutui punavangiksi Suomenlinnaan, ilmeisesti väärinkäsityksen ja ylimalkaisen tutkinnan seurauksena. Sieltäkin hän selvisi ja palasi palstatilalleen jatkaen yksityiskohtaisia muistiinpanojaan.

Hannu Helasvuo